Muurattavien ja valettavien harkkojen erot

Harkkotuotteiden avulla on helppo toteuttaa hyvinkin monimuotoisia rakennuskohteita. Kivipohjaisten harkkojen hyvä kosteudenkestävyys, ilmanpitävyys, palon- ja ääneneristyskyky sekä vähäinen huoltotarve varmistavat, että rakennuskohde kestää hyväkuntoisena ja helppohoitoisena vuosikymmeniä. Rakennuskohteesta riippuen on jo suunnitteluvaiheessa hyvä päättää, että onko kohteeseen sopivampi tuote muurattava kevytsoraharkko vai valettava muottiharkko.

Kevytsoraharkko eli lecaharkko

Suomessa harkkorakentaminen on aloitettu 1940-luvulla. Tästä noin kymmenen vuotta myöhemmin tuotiin markkinoille ensimmäiset kevytsoraharkot. 1950-luvun alussa perustettiin Suomeen ensimmäinen kevytsoratehdas ja hieman tämän jälkeen aloitettiin kevytsoraharkkojen valmistaminen. Kevytsoraharkot valmistetaan kevytsorasta, sementistä, vedestä ja täyteaineista. Paitsi harkkoihin, kevytsoraa käytetään yleisesti myös lämmöneristeenä rakennusten ala- ja yläpohjiin. Kevytsoraa käytetään eristävyytensä ja keveytensä takia myös infrarakentamisessa erilaisissa tie-, katu- ja ratarakennuskohteissa.

Keveys vs. lujuus - kolikon kaksi puolta

Paisutetun kevytsoran yksi hyvä puoli on materiaalin keveys. Tämä helpottaa harkkorakentamisessa harkkojen käsiteltävyyttä, koska kevytsoraa käyttämällä saadaan harkkojen painoa kevennettyä. Keveyden kääntöpuolena on kevytsoraharkon huonompi puristuskestävyys ja alhaisempi tiheys. Kun normaalin valubetoniharkon tiheys on noin 2200-2300 kg/m3 on se vastaavasti kevytsoraharkolla 650-950 kg/m3. Puristuslujuudessa vastaavasti täyteen valetun muottiharkon puristuslujuus on valubetonista riippuen 30-35 MN/m2 kun se kevytsoraharkolla on tyypillisesti 3-5 MN/m2.

Myös Lammin Betoni on historiansa aikana käyttänyt harkkotuotteissa kevytsoraa keventämässä harkkojen painoa. Kevytsoran käytöstä on kuitenkin luovuttu, koska valmistustekniikan kehittyminen on mahdollistanut yhä ohutseinäisempien, mutta silti kestävämpien harkkojen valmistamisen. Kevytsorasta luopuminen on mahdollistanut harkkojen lujuuden kasvattamisen ja loppurakenteiden paremman kestävyyden samoilla loppurakenteiden kokonaispaksuuksilla.

Tarkemmat kuvaukset tuotteiden käytöstä löydät työohjeista ja työohjevideoista »

Kevytsoraharkko vai valuharkko?

Lecaharkko soveltuu kohteisiin, missä rakenteisiin kohdistuvat kuormat eivät ole isoja. Tästä syystä esimerkiksi maanpaineseinissä joudutaan kevytsoraharkoissa käyttämään umpinaisia, eristämättömiä harkkoja, mikä heikentää loppurakenteen eristävyyttä ja lisää kylmäsiltoja. Valettavia eristeharkkoja käytettäessä voidaan maanpaineseinät toteuttaa pystyraudoituksen ja betonivalun ansiosta anturasta välipohjaan asti samoilla eristeharkoilla. Tästä huolimatta on rakenteen kestävyys valettavilla eristeharkoilla huomattavasti muurattavia umpiharkkoja parempi. Tällöin myös lämmöneriste jatkuu yhtenäisenä koko seinässä, eikä kylmäsiltoja synny.

Maanpaineseinissä kevytsoraharkot joudutaan myös slammaamaan, jottei perusmuurilevyn tai vedeneristyksen saumoista läpi tunkeutuva kosteus pääse tunkeutumaan huokoiseen materiaaliin. Valuharkoissa erillistä slammausta ei tarvita.

Lue lisää muurattavien ja valettavien harkkojen eroista »

Mitä kevytsora on?

Kevytsora saadaan aikaiseksi polttamalla savea yli 1100-asteisessa pyörivässä uunissa. Polton aikana savi paisuu kevyeksi soramaiseksi aineeksi, mistä tulee kevytsoran nimi. Uunin pyörimisliike antaa kevytsorarakeille pyörän muodon ja sileän pinnan. Aikaansaadut rakeet ovat pinnaltaan tiiviitä, mutta sisältään huokoista materiaalia. Kevytsorarakeet ovat läpimitaltaan erikokoisia, tyypillisesti halkaisijaltaan 1-20 mm rakeita.